Mitä vitamiinit ja kivennäisaineet ovat?

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat elimistön suojaravintoaineita. Niitä tarvitaan ylläpitämään elimistömme yleisterveyttä. Esimerkiksi antioksidantit osallistuvat elimistön puolustusreaktioihin ja ylläpitävät vastustuskykyämme. Emme myöskään pysty hyödyntämään ruuasta saamaamme energiaa, ellei ruokavaliomme sisällä riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Elimistömme ei itse pysty muodostamaan suojaravintoaineita, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Niinpä elimistön hyvinvoinnin kannalta on erityisen tärkeää, että ruokavalio on monipuolinen sekä sopivasti ja riittävästi energiaa sisältävä. Jos syö niukasti, ja energiansaanti jää alle 1200 kcal:n päivässä, ruokavalio ei takaa suojaravintoaineiden saantia. Tällöin monivitamiini-kivennäisainevalmisteen päivittäinen käyttö on tarpeellista.

Vitamiinit
Vitamiinit jaetaan vesi- ja rasvaliukoisiin. Kaikkiaan vitamiineja on 13, eivätkä ne voi korvata toisiaan. Rasvaliukoisia eli rasvaan liukenevia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiini. Ne varastoituvat elimistöön. Vesiliukoisia vitamiineja ovat B-vitamiinit ja C-vitamiini. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu pitkäaikaisesti elimistöön, B12-vitamiinia lukuun ottamatta.

Kivennäisaineet
Kivennäisaineet ovat lähtöisin maaperästä. Kivennäisaineita ovat makrokivennäisaineet ja mikrokivennäisaineet eli hivenaineet. Jaottelun perusteena on sekä niiden määrä elimistössä että päivittäinen tarve. Makrokivennäisaineita on elimistön painosta vähintään 0,01 % ja niitä tarvitaan yli 100 mg/vrk. Hivenaineita eli mikrokivennäisaineita on elimistössä hyvin vähän ja niiden tarve on alle 100 mg/vrk. Makrokivennäisaineita ovat mm. kalsium, magnesium, fosfori, natrium, kloridi ja kalium. Hivenaineita eli mikokivennäisaineita on asiantuntijoiden mukaan 13–16 erilaista ja niihin luetaan mm. rauta, kromi, kupari, seleeni ja jodi.